En tiiä miks, mut ton viimesen postauksen kirjottamisen jälkeen fiilikset kohos taas huimasti. En kyl ihan usko, että pääsin tost mitenkään kokonaan yli ja ympäri ja kohta ollaan varmaan taas matkalla kohti pohjaan, mut thats alright (: Elämä vaihdossa vaan tuppaa olee tälläst vuoristorataa.
Voisin ehkä kertoo mitä viime aikoin on tapahtunu, vaikkei mitää erikoista ookaa käyny. Koulussa menee hyvin, ja itseasias mullon sellanen fiilis, että alan vihdoin oivaltaa mistä siinä on kyse ja saan hännän päästä kiinni (onks tollast sanontaa ees olemas? :D) Varsinkin
photography tuntuu paljon helpommalta. Muistan vielä kuinka alottaes olin niin lost ettei mitään rajaa, joten oon aika ylpee itestäni.
Matikka on edelleen semihankalaa (muistakaa et Suomes mullon lyhyt matikka ja täällä teen pitkän matikan asioit), mut nyt kun ollaan päästy eroon differentiationista niin se on paljo helpompaa.
English ei oo hirveesti helpommaks muuttunu, vaikka ymmärränkin enemmän ja im able to do more - which much be the reason why its just getting harder. English on must tosi kiva aine (opettaja on ihan mahtava) ja haluun olla siin hyvä, joten vaadin iteltäni enemmän.
P.E. on hieman ristiriitast: toisaalta se on mun lempiaine, koska se on oikeesti ihan tajuttoman mielenkiintosta ja se on motivoinu mua liikkumaan ja vähän kattomaan mitä suuhuni pistän + oon siel tutustunu paljon paremmin ihmisiin, koska Sigrid ei oo siel ja mun on pakko olla sosisaalinen jne. Mutta sitten on the other hand, meil oli semmonen
kunnon practical lesson tos pari viikkoo sit ja me pelattiin korista. Se oli mun pahin painajainen honestly. Olin iha kuset housus, kun ne oli kaikki nii ylihyvii ja mä en nyt mikään maailman mahtavin oo korikses. Ne on kaikki kanssa tosi kilpailuhenkisii ja voisin vannoo, et koko mun joukkue halus tappaa mut ain toisinaan XD No, selvisin kuitenki hengis, vaik ne isot maoripojat kattoki mua vähä pahasti toisinaan.
Tällä hetkel pe:ssä meidän pitää suunnitella meiän oma training program, noudattaa sitä 8viikkoo ja lopuks kattoo saavutettiinko tavotteet jne. Tää tarkottaa sitä, että joka practical tunti meen lenkille parin muun tytön kaa, eikä mun tartte nolata itteeni niide ylihyvien ihmisten edessä jeij :D
Sitten mitäs muuta. Soccer games have begun ja se on so much fun! Meil ei oo hirveen hyvin menny (hävitty kummatki pelit...) mut ei se oikeestaa ees haittaa, koska se on vaa niin kivaa se pelaaminen. En oo tajunnukaan kuinka paljon oon ikävöiny kunnon joukkuepelei, ja kuinka tyhmä päätös se olikaan lopettaa se pesis sillo aikoinaan. No, tässä sitä yritetään catch up lost years ja oon tunnollisesti käyny 2 kertaa viikos treeneis ja kaikissa (kummassakin) pelissä :) !
Soccerin lisäks käyn kerran viikossa salilla circuit training -tunnilla. Käytiin Sigridin kanssa ekaa kertaa viime viikolla, and i must say, et yhes vaihees tuntu ku oksentaisin - se oli ihan törkeen rankkaa! Luotan kuitenkin siihen, että it must be good for me even though i start feeling sick ja ens viikolla mennään uudestaan.
Salin jälkeen mentiin viime viikolla suoraan sinne tanssitunnille (, jonka myöhästä loppumisesta mulle sitte kilettiin) ja tääkin ois tarkotus ottaa viikkosuunnitelmaan ihan vakioks. Se on siis hiphop tunti, ja vaikka mä oon tanssinu ennenkin, niin ei voi kyl sanoo et oisin jotenkin erityisen gifted in dancing hiphop :D Varsinkin, kun ne muut on tanssinu aika paljon pidempään niin se oli seminöyryyttävää viime viikol. Onneks oon jo tottunu näihin nöyryyttäviin tilanteisiin, joten se ei ees tuntunu missää! Suunnitelmis olis siis olla super hyvä soccer player, superfit gymperson ja supergood hiphop dancer. En tosta superist oo ihan varma, joten taidan sittenki alottaa ilman sitä.
olin lähös lenkille nii päätin sit poseta :D
Oon muuten soo happy, koska mulla on 2 seuraavalla viikonlopulle ihan awesome suunnitelmat! Ens viikonlopuks mennää host-perheen kaa
Wellingtoniin JEAAAH !!!! Lähetään torstaina ajamaan, yövytään jossain matkan varrella, vietetään 3pv Uuden-Seelannin pääkaupungis ja maanantain ajetaan takas (hopefully in time for my gym and dance). Seuraavana viikonloppuna on AFS:n
mid-year camp, joka tulee kanssa olemaan aivan mahtava! Jos joku muistaa, niin mä hehkutin viime leirii maasta taivaisiin - toivottavasti tää leiri on yhtä hyvä, ellei parempiki.
Näihin fiiliksiin on hyvä lopettaa, vaikka onhan tässä vaikka mitä muutaki tapahtunu. Voisin ottaa tavotteeks blogin useemmin päivittelyn iha itteeniki varte - tää on mitä mainioin tapa muistaa kaikki ja purkaa vähä fiiliksii. Joten kuulumisiin, toivottavasti mahollisimman pian (:
ps. kuten kuvista huomaa täällä on jo syksy tulossa. unfair :(
