Mulla on kesälle suuret suunnitelmat, joiden kaikkien toteutumista epäilen aika vahvasti ihan sen yksinkertaisen syyn takia, ettei mulla ole euron vertaa rahaa. Oon koko elämäni elänyt äidin rahoilla ja näin aikuisuuden kynnyksellä (köhköh) alkaa tää jo vähän pännimään. Haluisin niin olla taloudellisesti ihan itsenäinen ja omavarainen! En ole etsinyt edes kesätöitä, jonka takia tekisi mieli potkia itteäni päähän. Oon kesään mennessä 18, mulla on hygieaniapassi ja hyvä kielitaitao. Kyllä niitä töitä jostain olisi löytänyt, jos olisin vaan ettinyt!
No, mennyttä on turha murehtia ja kaipa tässä vieläkin - jos on onnea - ehtii löytää duunia. Epätodennäköistä, mutta mahollista.
Tällä hetkellä kaikki on hyvin - siis jopa mun surkeasta rahatilanteesta huolimatta. Tuntuu kuin ois pikkasen kevättä rinnassa. Iloa, innostusta, raikkaita värejä ja uusia tuoksuja. Silmien sulkemista ja tuoreen ruohon (tai rännän tässä viime aikoina...) tuoksuttelemista. Punaisia ruusuja ja pieniä ujoja ajatuksia. Hymyjä ja odotuksia.
...
...
Pettymykset seuraa pian perässä.
Semmoista sanottavaa Pariisista vielä, että se oli niin upea paikka. Inspiroiva. Kaikkialla minne pää kääntyi oli kauniita rakennuksia, ihmisiä hörppimässä punaviinilasillisia ikkunoiden takana, joka liikenneympyrässä sata pientä Vespaa kiertämässä ympyrää ja uskomattoman eksoottisen näköistä ranskan kieltä, joka olisi mulle kyllä voinut olla ihan hyvin hepreaakin. Mun ranskan kielitaitohan tosiaan rajoittuu siihen une, deux et trois, merci et s'il vous-plâit. Enkä edes halua tietää kuinka monta kirjotusvirhettä tossakin on.
Btw, Cristina Vicky Barcelona on maailman ihanin leffa, kattokaa jos ette ole, tollanen mun Barcelonan reissu kesällä tulee olemaan! Vapaa ja luova ja yllättävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti