Tää koko matka on ollu hirveetä (no ei oikeest) draamaa, koska mun matkalaukku paino kolmekymmentä yksi kiloa ja sen lisäks mulla oli mun photography boards ja kaikkee. Jouduin maksaa 75dollarii, mikä oli iha okei. Ainoo joka nyt pelottaa on, että joudun Finnairin lennolle vaihdettaessa maksamaan jonkun törkeen suuren summan. Mutta äiti kyllä mulla on hyviäkin uutisia: mun uutena vuotena kadonnu laukku löyty!! Jee.
Mun viimenen päivä oli aivan mahtava. Nukuin pitkään ja aamulla en halunnu nousta sängystä, koska en halunnu mun "viimesen yön Uuden-Seelannin kodissa" päättyvän. Noin tunnin makoilun jälkeen vessahätä voitti ja mun oli pakko raahata pyllyni ylös. Viimeistelin pakkauksen, jonka jälkeen mentiin kahvilaan syömään aamiaista ja näkemään tuttuja viimestä kertaa. Myöhemmin päivällä mentiin Muriwaihin rannalla, mikä oli maailman paras tapa viettää vika päivä: mä rakastan sitä rantaa niin paljon ettei mitään rajaa. Syötiin myöhänen lounas viiden maissa, Andrea tuli kylään, käveltiin propertyn ympäri vikaa kertaa ja sitte lentokentälle. Mullei koko päivänä oikee ollu sellane fiilis et oisin lähössä ja tajusin vasta pari tuntii ennen lentokentälle lähtöö et ei perkele tässähä ollaa oikeesti lähössä! Aloin siinä sitte itkeskelee samantien, olipa hauskaa.
Muthei nyt toi lentoemäntä henkilö tuolla huutelee, että aletaan boarding in 15 minutes, joten pitäis varmaa lopettaa tää tähän. Lontoon lentokentällä ei mun tietääkseni oo ilmasta nettiyhteyttä, eli kuulette musta seuraavan kerran kun oon takasin Suomen kamaralla! Pitäiskö tässä sitten itkeä vai nauraa.
My first time barbequeing (barbequing?)
1 kommentti:
en voi uskoo et nähää about kolmen tunnin pääst... neljän kyl kai ku se sun prkl lento on myöhäs :D
Lähetä kommentti