Auckland once again

Ihanaa kun alkaa taas mennä hyvin! Muistan vielki, kun joku kuukaus sit oli toi karmee alamäki ja mikää ei vaa toiminu, ja nyt mul oli aivan mahtava viikonloppu ja muutenki elämä kukoistaa yay

Eka perjantaina olin taas lapsenlikkan. Se on kyl oikeesti tosi kivaa, koska kutsun ain vaa Sigridin kylää ja me katotaa telkkarii ja syödää :D Sigrid jäi meille sit yöks, koska aamul lähettii aikasi Aucklandin keskustaa metsästää mulle mekkoo for the school ball (joka on muuten huomenna excited!). Saatiin kyyti mun hosteilta, joten oltiin taas New Marketilla siinä 11 paikkeilla. Mentiin samaa reittiä pitkin, kun edeltävälläkin viikolla eli alotettiin shoppailulla New Marketissa ja käveltiin Parnellin (jossa syötiin maailman paras lounas) kautta Queen Streetille.




En ymmärrä tätä kylttiä.

Edeltävälläkin viikolla oltiin periaatteessa ostamassa mekkoo school ballii varten, mut sillon ei niin hirveesti keskitetty siihen shoppailuun, vaan lähinnä ihailtiin paikkoja. Nyt kuitenkin mekko oli pakko saada, koska h-hetkeen oli enää viikko. Näiden ball on tosi juhlava (ei lähellekää mitää sellast ku ksykin tanssijaiset) ja porukka panostaa mekkoihin, meikkiin, hiuksiin, kenkiin ja kaikkeen ihan hirveest. Melkein kaikki actual ball dresses jotka löysin oliki sellaset mukavat 400-500 dollarii. Mä en ihan niin paljo halunnu mekkoon käyttää (varsinki kun just ostin ton kameran) niin valikoimat ei ollu hirvee suuret. Enkä kyl muutenkaa ees tykänny niist kalliist mekoist, joit kokeilin päälle. Sen takii olinki niin onnellinen, kun löysin ForeverNew:stä sellasen koko mustan, juhlavan muttei kuitenkaan liian, ihanan mekon. Se ei ollu ku 150dollarii, joka on ball dressiks tosi halpa, eli äiti ei sun hirvee vihanen mulle pitäis olla hehe (:

Rakastan palmupuita

Kun mä olin vihdoin löytäny itelleni mekon, niin meiän piti enää löytää Sigridille kengät. Niinpä me käytiin läpi jokaikinen kenkäkauppa, joka varmaan koko Aucklandist löytyy. Mä yritin siin samal ettii itelleni kenkii to go with my dress, mut ainoot jotka löysin oli sellaset (okei ne oli ihanat) 500dollarin korkkarit, joten jätin ne sitte sinne kauppaa. Meillä ei kuitenkaa hirvee kauaa aikaa ollu, koska suoraan Aucklandist meiän oli tarkotus suunnistaa tiemmä Mildfordiin (North Shore, Auckland, joku ehk 15-20min bussimatka keskustast), jossa me yövyttiin mun host-serkun luon. Meiät oli nimittäin kutsuttu bileisiin jonnekin päi Albanyy, joka on kans North Shorella. Meiän piti sit käydä näyttää naamamme siel host-serkun kämpillä ja sopia hakeeko ne vai otetaanko taxi (ne haki) ja tälläi, ennen ku hiippailtii Annicalle, jolta saatii kyyti sinne bileisii.

Oon kerran aikasemmin elämässäni käyny Mildfordis ja sekin oli auton takapenkillä istuen, joten mul ei todellakaan ollu ideaa mite sinne pääsee. Meil ei ollu muuta kun osote ja 3 eri bussii, joiden tiedettii menevän sinne. Hypättiin sit tietenki väärään bussiin, ja koska tiesin et Mildfordis on kauppakeskus ja se on aika iso mesta, niin jäätiin sitte ekassa ison näköses mestas pois. Koska meiän jalat oli ihan puhki koko päivän kävelyst eikä Sigridil vielkää ollu niit kenkii ja meil oli viel joku 45min ennen auringon laskuu (tääl laskee aurinko jo jossain kuuden maissa, jonka jälkee ei hirveest enää tuntemattomil paikoil viitti kävellä) päätettii käydä nopee juomas kaakaot ja shoppaa kengät siit ostoskeskuksest. Kengät löyty ja mentiin nappaa kaakaot just ennen kahvilan sulkeutumist. Päätettiin sit kysyy silt myyjält, et miten sinne mun host-serkulle pääsee ja kun sanoin sen osotteen, se oli sillai et sori ette kyl oo Mildfordis vaan Takapunassa. YAY. No ei siin muun auttanu kun lähtee käppäilee Mildfordii päin, joka ei onneks ollu ku vaa joku 5km pääs. Käveltiin sit sitä päätietä pitki ja kysyttii ain neuvoo, kun nähtiin joku ja kyl me sinne loppujen lopuks sit onneks löydettii. Jalat oli kyl semikipeet :D

Host-serkku oli sit ihana ja heitti meiät Annicalle, jossa valittiin Annican bilekuteet ja sit saatiin kyyti taas sinne bileisiin. Ne ei mitkää hirvee isot bileet ollu, vaa joku 25 henkee. Suurin osa niist oli muit vaihtareit, jotka kaikki jo tunsin leireilt, mut oli sinne pari kiwiiki eksyny joukkuu. Mul oli tarkotus alunperin olla juomii, mut sit fiksuna tyttönä unohin ne himaan, joten eipä sit loppujen lopuks mitää ollukaa. Ei kyl haitannu pätkääkää, oikeest mulla oli maailman paras ilta!!! Tanssin vaa koko illan niide lattareiden kaa ja sain kans ihanimman kohteliaisuuden ikinä: Catalina sano et I move like a latina haha!! ♥ Muutenki olin iha sika otettu, kun ne kehu mun tanssimist ja ah mul oli vaan niin hauskaa! En oikeest malta oottaa, et pääsen kiertää Latinalaist Amerikkaa ja bilettää näiden ihmisten kaa.

I love latinos

Olin yhes vaihees menos vessaa ja mitä näinkään XD

Tän viikon keskiviikkon pelasin muuten koko koulun edes jossai unihockey turnaukses :D Koulubussis ekan kerran joku tyyppi (oon nähny sen mutten ikin kunnol puhunu) et haluisinks pelata niiden joukkuees, ku niilt puuttuis yks pelaaja. Olin sillai sori oon tosi huono hockeys, et ehkä ei. Ja mitä kävikään: siel mä lunchil sit juoksentelin jonku typerän pallon peräs koko koulun pällisteltävän haha! Kim ja Leo sai mun muuttaa mieleni ja oli se kyl iha sika kivaa pelaa, varsinkaa ku emmä ny oikeest nii huono oo. Semihuono vaa ;D Mut pakko totee, NZ are such assholes nytki siel joku ääliö oli huutanu "Show us ur tits" ku pelasin -.-'' Very mature indeed, turns me on ae!

mutjoo, besides that I love life

♥

ps. soriiii taas ihan surkee teksti, mut lopetin just kirjan "Chinese Cinderella" lukemisen (pitää lukee se enkkuu varte) ja se oli ihan törkeen surullinen, jote mult ei turha paljo ilost tekstii irtoo.