that maui wowie

Kuinka uskomattoman ihana viikonloppu mulla on ollutkaan. Peruutin kaikki menot vedoten kipeänä oloon, ja vaikka tänään oli jo olo aika lailla parempi en ole viitsinyt sinne salillekaan lähteä - ihan vain etten enää sairastuisi uudestaan. Tahdon kuitenkin olla ensi viikonlopun Ruotsin risteilyä parhaassa mahdollisessa vedossa.
Oon rakastunut uudelleen mun vanhaan ihanaan ystävääni yksin oloon. Toki kaveritkin on ihania jeejee, mutta mikään ei ole ainakaan tänä viikonloppuna voittanut omaa seuraa. Ties kuinka monta tuntia olen vain istunut ja ihmetellyt kuunnellen hyvää musaa tai lukien (hyvää?) kirjaa, tällä hetkellä menossa Twilight. Inhoon sydämeni pohjasta niitä leffoja, mutta mä en voi vastustaa niiden kirjojen suloista rakkaustarinaa. Mäkin vaan etsin elämässä omaa Edwardiani - not. Oikeasti mä etsin kuumaa ulkomaalaista surffaajaa/tanssijaa, jonkalaista ei Suomesta taida löytyä. Sellaista, jolla olisi villi katse silmissä ja josta ei koskaan tietäisi mitä se seuraavaksi meinaa. Sellaisen prinssin kanssa ei muakaan haittais ratsastaa auringonlaskuun valkoisella hevosella. Tai vaihtoehtoisesti taxilla niille.



Muistelin tossa eilen omaa nuoruuttani. Nyt kun oon jo niin uskomattoman vanha. Miten naiivi ja hyväuskoinen ja epävarma sitä osasikaan olla. Toisaalta osasin myös olla itsekeskeinen ja töykeä, lähinnä vain äitiä kohtaa kyllä haha. Elämä pyöri vain oman onnen ja onnettomuuteni ympärillä ja  onnellisuuteni perustui sille miten muut näkivät minut, onnettomuuteni sille miten vähäpitoiseksi tunsin itseni. Silloin joskus voin - nolono - myöntää tärkeintä elämässäni olleen oman prinssini metsästys eikä elämällä kaiken kaikkiaan tuntunut olevan mitään merkitystä yksin ollessa. Kuinka yksinkertaisen naurettavaa! Olen vahvimmillani yksin, ilman ylimääräisiä perässä ruikuttajia. Saattaa kuulostaa kateellisen panettelulta, mutta voin ilokseni ja onnekseni todeta, että ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen oloni hyväksi ja arvokkaaksi juuri näin. Ilman yhtään ketään tai mitään, vapaana omassa yksinäisyydessäni, vahvana ja yksin. Nautiskellen, eläen ja kokien. Ja en voi kuin hymyillä omalle sitoutumattomuudelleni ja vapaudelleni ja sille mihin se vielä minut johtaakaan.

...

Haha oli pakko, ihan vaan tunnelman keventämiseks :D