Surfing in Muriwai

Noniin, eli. Me mentiin eilen sinne rannalle surffaamaan. Otettiin osaa sellaseen noin 2h pitkään opastettuun tuntiin. Maksettiin $50, joka ei must ollu ollenkaan paha ja saatiin märkäpuvut. Koska oltiin aika paljon etuajas ei laitettu niit ihan heti päälle, jote mulla oli hyvin aikaa hermoilla ja pelätä et nään kaikkii tuttui rannalla, jossa ne vois sit nauraa mun olemattomille taidoille - meiän koulust kun ehkä noin puolet asuu siel Muriwaissa... (Lucky things, mä oikeesti r-a-k-a-s-t-a-n Muriwaita ja oon jo päättäny jos ikin muutan Uutee-Seelantiin enkä muuta Wellingtoniin niin Muriwai tai joku muu west coastin ranta is the place to be.)

Sitten vihdoin, kun noin 6 muuta ihmistä oli ilmestyny paikalle, vedettiin vihdoin ne ihanampaakin ihanammat märkäpuvut päälle. Mulla sen päälle saamises meni joku 10min varmaa, en tajuu siin on salee joku tekniikka, jota mulle ei oo koskaan opetettu, koska kaikki muut on aina paljo nopeempii ja mul menee joku ikuisuus joka kerta. No eniveis, kun oltiin saatu märkäpuvut päälle, mentiin siihen sen vuokraamispaikan edes olevalle pienelle nurmi alueelle, jossa meille kerrottiin laudan eri osien nimiä ja mihin niitä tarvitaan ja alettiin kans harjotella laudalla pystyyn nousemista siinä nurmikolla. Ideana on eka nousta käsivarsien varaan, vetää takajalka (mulla vasen) vatsan alle, ponnistaa etujalka (mulla oikee) takajalan eteen ja sitten yrittää pysyy pystyssä. Musta se tuntu jo siinä maassa harjotellessa hankalalt, josta voi päätellä ettei se ollu kyl pätkääkää helpompaa siel vedessä.


Kuivaharjottelun jälkee napattiin pareittan laudat kainaloon ja lähettiin tallustamaan rannalle. Tässä vaiheessa Sigridin host-perhe oli jo ehtiny paikalle ja oli videokameral kuvaamas meitä :D Ei ollu hirvee nätti olo sillä hetkellä... Rannalle päästyä ohjaajat selitti meille eka kaikista vaaroista ja mitä pitää tehä jos joutuu sellaseen kohtaan (en millää muista sen nimee), jos vesi vetäytyy takasin meree jne. Ne kans näytti kaikki käsimerkit ja sillai, jonka jälkee tehtii taas parit kuivaharjottelu kerrat hiekalla, ennen kun lähettii lautojen kanssa veteen.

Surffaaminen oli ihan älyttömän hankalaa, mut se oli kans ihan älyttömän hauskaa. Tai emt, kaikki muut näytti pääsevän aika nopeesti pystyy ja sillai, joten ehkä se olinkin vaa mä jonka mielest se oli nii hirvee hankalaa haha. Pääsin aika helposti polvilleni, mut sit jäin jumiin siihen, kun en tajunnu ponnistaa itteeni kokonaan ylös. Oltiin siel vedes joku 1½h ja kyl mä sit loppujen lopuks pääsin jo ylös noin puoleks sekunniks kerrallaa, mut pääsinpähä silti :D Ne ohjaajat oli ihan sika kivoi kans: ne vaa heitti läppää samal ku ne autto meit ja kysy kaikkee vaihost jne. I love kiwis cus theyre always so chilled. Its such an amazing attitude i reckon haha.


Kattokaa mun naamaa XDD Näytän iha possult. Silmät sirillää tollai vammasesti sen takii, ku se suolavesi oli painful kun se meni silmiin! Puolet ajast olin sokee sen takii ku silmiin sattu nii paljo.


Pääsin sinne polvilleni wuhuu. Mut tost ei sit mitenkää enää päästä ylös eli buhuu

Aika meni ihan sika nopee, ja kohta meiän pitiki jo nousta sielt vedest ja käppäillä takasin sinne vuokraamoon. Mua harmittaa nyt ihan sikana, kun kokeiltiin surffaamist näin myöhää koska se oli oikeesti niin hauskaa! Jos oltais kokeiltu aiemmin, oltais varmaa voitu mennä surffaa vähä enemmä - nyt ku Sigridki lähtee vajaan viikon pääst ja kaikkee... :( Sad face. Mut voin ain tehä kuivaharjotteluu Suomes, et sitku tuun takas Uutee-Seelantii pysy pystys sekunnin!! Yay


Esimerkkiä siitä miten ei pidä yrittää nousta pystyyn. Tollai ku menee toisen polven varaa ei pääse enää ponnistaa itteensä ylös menettämättä tasapainoo ja toi on se mis mul meni vikaan and thats why i got stuck on my knees all the time.


Fail.


Fail 2.