To do -list

Ajattelin tähän aikani kuluksi nyt listailla vähän asioita, jotka on vielä tehtävä ennen vaihtoon lähtöä. Oikeastihan mun pitäisi olla lukemassa matikan kokeeseen, mutta hehheh... Btw 56 päivää jäljellä HERRA VARJELE MIHIN TÄÄ AIKA KATOAA.

• Suomi-albumi, johon liitän paaaljon itse otettuja kuvia kaikkialta Suomesta ja mun elämästä täällä: perhe, kaverit, koulu, harrastukset, lomat, koira ja kaikki muistot ylipäätään. Sit sellaset söpöt kuvatekstit ja jotain esim. "mietelauseita" Suomesta sinne tänne. Sitä käyttäen voisi esitellä Suomea aika kätevästi ja voisi itekin aina selailla, kun ikävä iskee.
• Suomi-esitelmä, koska olen kuullut että melko varmasti joudun pitämään esitelmiä Suomesta, joten siinä säästäisi aikaa, kun olisi tehnyt ainakin pohjan jo valmiiksi himassa.
• Tietysti päättää että mitä ihmettä sitä aikookaan ottaa mukaan. Pakkauksesta en jaksa kuitenkaan vielä stressata, sen jätän siihen kun aikaa kotona on enää 2 viikkoa.
• Tulaiset host-perheelle, tähän tosin auttaisi se että tietäisin perheeni :D Äiti kyllä osti jo jotain Iittalan mukeja, joita voisin sitten viedä. Varmaan jotain perus Marimekko, Iittala, salmiakki, Fazerin suklaa jne.
• Jotain pikku Suomi-hommia pitää hankkia ihan muuten vaan, että niitä voisi antaa lahjaksi siellä sitten uusille sukulaisille kylään mentäessä, jos pitää vaihtaa perhettä niin uudelle perheelle, ensimmäisille kavereille ystävänpäivänä jne. Ei mitään isompaa kuin esim. avaimenperiä, mutta olisipihan edes jotain.
• Selvitys torstaina alkavan jakson opettajilta, että kai voin tehdä kurssin kokeet viikkoa ennen muita lähtöni takia.
• Pakko tääkin nyt laittaa eli kunnonkohotus!!! Muistakaa kuitenkin että siellä on kesä kun meen sinne, eli jonkin näkönen bikinikunto on pakko hankkia :D
• Viisumihakemus pitää myös tehdä, mutta sen sain kyllä jo äsken rustattua paria kohtaa lukuunottamatta valmiiksi. Passikuva täytyy vielä käydä ottamassa ja liittä sekin mukaan.
• Hankkia mulle Visa-kortti ja muutenkin selvitellä näitä raha-asioita. Aion kyllä Uudessa-Seelannissa avata paikallisen tilin, jolle porukat voi siirtää rahaa, mutta ex-vaihtarien neuvoista viisastuneena aion pitää mukana myös Visa-korttia, jos tulee jotain hämminkiä sen paikallisen tilin kanssa.
• Mun pitää myös käydä ostamssa lisää urheiluvaatteita, koska kaikesta päätellen kiwit on aika innokkaita urheilijoita ja mäkin tahdon siellä ollessani kokeilla kaikkea uutta!
• Myös jos jostain vielä löytyy niin kesävaatteita pitäisi ehkä hankkia. Tää ei oo mikään pakollinen, koska siellä vaatteet on kuulemma halvempia kuin Suomessa, mutta mulla on toi kesävaatevarasto vähän ehtynyt enkä voi siellä kuitenkaan heti vaatia, että ne vie mua shoppailemaan, jos satun vaikka päätymään johonkin landelle.
• Uusi puhelin ja iPod ovat myös ehdottomasti hankittava -listallani. Uusi puhelin koska vanha hajoaa käsiin, ja mitään musiikinsoittohommelia omistamattomana tahtoisin myös kovasti iPodin, koska musiikista on tullut mulle nykyään tosi iso turva. Tarvitsen kaikki mahdolliset rauhoittajat mukaani, sillä mulla on jotenkin sellanen fiilis että oon siellä aika hermoraunioina :D
• Päällimmäisenä tahdon kuitenkin nyt nauttia elämästä täällä Suomessa ja yritän aina muistuttaa itselleni paniikin iskiessä että after all oon siellä vaan yhden vuoden eli mun täytyy nauttia joka ikisestä sekunnista no matter kuinka paskalta tuntuiskaa ja vuosi on lyhyt aika eikä kaverit ehi mua siinä ajassa unohtaa!!

Keksisin ajan kanssa varmaan vielä lisääkin asioita, mutta taitaa olla parempi lopettaa ennen kun en oikeasti enää saa henkeä :D Jotenkin hirveen ristiriitasta, koska juuri kun mun elämäni on parhaimmillaan täällä Suomessa ja nautin (melkeen) joka hetkestä niin sitten mä lähden. Tulee väkisinkin fiilis että miksi mä ehdon tahtoisesti haluan tunkea itseni siihen hirveään fiilikseen, joka mulle välttämättäkin koti-ikävän iskiessä tulee? Sen takia mun pitää kirjoittaa aina noi vakuuttelut - jos ei muita niin itteäni varten, koska välillä musta oikeasti tuntuu että rohkeus pettää. Mutta sitten toisaalta...♥

ps. vielä loppuun fiilistelybiisi - eihän tää millään tapaa liity vaihtarivuoteen tai mihinkään, mutta tästä tulee niin hyvä ja itsevarma fiilis täst biisist, koska noi sanat on pure genius!! :D

Lähtöorientaatio ja fiiliksiä

Hei taas pitkästä aikaa! Aikaa on kulunut jo ihan kiitettävästi ja välissä tapahtunut jo vaikka mitä, muttei suurempia vaihtarivuotta koskien, ja siitä hiljaisuus tälläkin puolella.

Nyt on kuitenkin lähtöorientaatio takana, joten ajattelin siitä tulla kertomaan ja ylipäätään vähän fiiliksiä (jotka heittelee ihan laidasta laitaan monta kertaa päivässä), sillä lähtöönhän on enää seitsemänkymmentä päivää!!! En voi uskoa miten tämä aika on karannut näin nopeasti, muistan vielä kun valittelin sitä, että vuoteen on 10kk. Ihan uskomatonta.

Lähtöorientaatio oli siis tuossa viime viikonloppuna (13.-14.11.) Porvoossa jossakin leirikeskuksessa, jossa yksi mun kaveri oli itseasiassa aikoinaan riparilla. Osaatte siitä varmaan aika hyvin päätellä minkälainen paikka oli :D Ei siis mitenkään paha, tosi siisti ja näin, mutta keskellä peltoahan se koko mesta oli. Vaan toisaalta eipä sieltä olisi minnekään lähdetty olisi ollut missä tahansa, joten väliäkös tuolla.

Orientaatio aloitettiin lauantaiaamuna luvattoman aikaisin (olisiko ollut jo kymmeneneltä vai jopa yhdeksältä hyi olkoon :D) vanhempien ja meidän vaihtareiden yhteistilaisuudessa Helsingin yliopiston tiloissa. Siellä puhuttiin kulttuurista ja siitä mitä se pitää sisällään, miten se vaihtelee maittain ja kuinka paljon se itseasiassa vaikuttaakaan ihmisten arvoihin, asenteisiin ja jokapäiväiseen käytökseen ihan huomaamattamme. Saimme myös tietoa AFS:stä järjestönä ja jotain lisää löpinää. Siis ihan hyödyllistä ja tärkeää tietoa, en vaan meinaa yhtään saada päähäni mitä se kolmas puhe koski xd

Kello 12 lähti meidän nuorten bussi Porvooseen ja vanhemmat jäivät vielä pikkuryhmiin keskustelemaan maakohtaisesti. Tunnin matka leirikeskukseen sujui ihan hujauksessa jutellessa kaikesta maan ja taivaan väliltä uusien ihmisten kanssa. Liekö joku vaihtariominaisuus tai jotain, mutta tosi puheliasta porukkaa oli paikalla :D Varmaan sitä pitää olla ainakin jossain määrin sosiaalinen ja muuta, kun vapaaehtoisesti syöksyy yksinään toiselle puolelle maailmaa.

Koko viikonloppu lähinnä vain juteltiin pienissä ryhmissä vaihto-oppilasvuodesta. Sain järjettömästi hyviä neuvoja, joita en kyllä kaikkia enää edes muista. Niitä kun tuli niin hirveästi joka suunnasta koko ajan lisää vaan :D Päällimmäisinä ohjeina jäivät mieleen

• ole oma-aloitteinen ja sosiaalinen - ystävät eivät synny itsestään!
• lähde mukaan ihan kaikkeen, jopa kauppareissu on uusi kokemus ja tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin ja isäntäperheeseen
• positiivinen asenne ja hymy
• puhu asioista isäntäperheen kanssa ja kerro koti-ikävän iskiessä - älä ota yhteyttä Suomeen vaan hoida asiat paikan päällä
• jos asiat isäntäperheen kanssa eivät suju, avaudu AFS:n tukihenkilölle - juorut kantautuvat usein takaisin joskus jopa pahempina
• älä oleta mitään (=pyydä varmuuden vuoksi lupa ihan kaikkeen ettei tule väärinkäsityksiä)
• istu mieluummin tv:n ääressä isäntäperheen kanssa ymmärtämättä mitään kuin yksin omassa huoneessa tietokoneen ääressä
• ole kiinnostunut uudesta kulttuurista, se on sekä kohteliasta että hyödyllistä, sillä kiinnostunut vierasta viedään paljon mieluummin uusiin paikkoihin kuin vierasta, jota ei voisi kiinnostaa pätkääkään ;)
• älä etsi eroja vaan yhtäläisyyksiä äläkä vertaa Suomeen
• muista että kotonakaan ei ole aina hauskaa ja tylsyyskin on osa vaihtarivuotta (siis koko vuosi ei ole pelkkää juhlaa, vaan tavallista elämää uudessa ympäristössä)

Miettimällä keksisin vielä varmaan vaikka kuinka paljon lisää, mutta nuo nyt tulivat ekana mieleen.

Sunnuntaina jatkettiin keskusteluja vielä noissa pikkuryhmissä, joissa oli edustajia eri maista (esim. meidän ryhmässä oli 2 uuteen-seelantiin lähtijää, 1 argentiinaan, 1 costa ricaan ja 1 japaniin & vetäjät japanista ja costa ricasta). Lounaan jälkeen päästiin kuitenkiin siihen mitä kaikki (ainakin mä :D) olivat varmaan eniten odottaneet eli maakohtaisiin ryhmiin jee!! Saatiin kuulla kaikkea Uudesta-Seelannista: kouluista, elämästä, ihmisistä, kokemuksista, neuvoja, varoituksia... Keskustelun kruunasivat aivan upeat kuvat, joita ex-vaihtarit näyttivät vaihtovuosiltaan. En voi uskoa miten joku paikka voi olla niin kaunis ja monipuolinen ja upea ja tyrmäävä ja... Jos googlaa new zealand ei sieltä löydy puoliksikaan niin näyttäviä kuvia kuin mitä me nähtiin.

En tarkalleen oikein edes muista mitä kaikkea meille kerrottiin, sillä suurimman osan siitä olin kuullut jo aiemmin, kun AFS:n vapaaehtoistyöntekijä (ex-vaihtari Uudesta-Seelannista) oli tullut käymään meillä. Se muuten että meikkihän on kiellettyä Uuden-Seelannin kouluissa kuten myös värjätyt hiukset, lävistykset, tatuoinnit ja kynsilakka :D Osa kouluista on myös tyttö- ja poikakouluja, vaikka sekakoulujakin löytyy. Olisi kyllä jännä kokemus olla vuosi tyttökoulussa... Ennen olisin varmaan saanut sydärin jos kuulisin joutuvani tyttökouluun, maaseudulle tai muuten jotenkin ei-niin-unelmasijaintiin, mutta nyt olen vain törkeän innoissani ja kelpaisi mikä tahansa kunhan saisin sen perheen!! En ala nirsoilemaan tässä vaiheessa :D

Lähtöorientaatiosta jäi ihan tosi innostavat ja hyvät fiilikset enkä malta odottaa että pääsen lähtemään! Koko leiri oli täynnä tosi kivoja ihmisiä ja varsinkin Uuden-Seelannin porukkaan tutustuin osaan ihan hyvinkin ja täytyy sanoa, että niiden kanssa on tosi kiva lähteä yhtä matkaa sitten 26.1.2011 !! Tuntui vain tosi friikiltä sanoa "Moimoi, nähään sitten lentokentällä!" :D Cant believe its so soon...

En kiellä etteikö pelottaisi, koska välillä oon aivan paniikin partaalla. Leirilläkin lauantain jälkeen olisin perunut koko matkan, ellei sitä olisi jo maksettu. Oli ihan kamala fiilis, kun oli vaan kuunnellut pelotteluja vuodesta koko päivän ja mulla oli jo valmiiksi huono fiilis perjantain jäljiltä. Meinasin kerran jopa purskahtaa iskuun, kun pelotti niin kamalasti :D Ilta (ja sunnuntain maakohtaiset keskustelut) kuitenkin paransivat. Oli ihanaa päästä jakamaan fiiliksiä joidenkin kanssa, jotka on samassa tilanteessa. Koska vaikka kaveritkin kyselee että "no eikö sua jännitä" ja "miltä tuntuu", niin ei se kuitenkaan ole yhtään sama puhua niiden ja muiden vaihtareiden kanssa.

Iso kiitos siis AFS:lle orientaatiosta ja muille vaihtareille kanssa!! Ikimuistoinen ja tooosi kiva leiri ja ihana jo nyt tietää, että samassa maassa tulee olemaan ihmisiä joihin voi luottaa ja jotka on samassa tilanteessa (:

FIVE MONTHS LEFT

Noniin nyt se on sitten varmaa: lähtö on 26.1.2011 klo 08:00!!!!!!

Oon aivan hyperinnoissani enkä oikeesti meinaa pysyä housuissani! Kun AFS:ltä tuli meili varatuista lennoista mulla meni sellaiset kylmät väreet ja kädet alko täristä innostuksesta.

Enempää tietoja en saanut kuin lähtöajan ja tiedon, että lento menee Lontoon kautta. Paluupäiväksi veikkailtiin jotain väliltä 4.-7.1.2012 eli mulla on aivan tajuttoman pitkä vaihto, kun yleensä ne on kymmenestä kuukaudesta yhteentoista! Tiedä sitten siitä onko se hyvä vai huono, varmaan kyllä hyvä :D

Muuta en ehdi nyt raapustella, pakko yrittää keskittyä kouluun, vaikka se näin hullun innostuneessa mielentilassa onkin aika mahdotonta. See ya later, tuun pian taas rustailemaan fiiliksiä!

EDIT1 opettelin laskemana ja tajusin että mullahan on enää neljä kuukautta jäljellä?? APUA

those were the best days of my life

© Iida

Hirveää kun on vielä yli puolivuotta ennen Uutta-Seelantia!! Oon nyt jo ihan intopiukeena tulevasta vuodesta enkä malta odottaa. Toisaalta jänskättää jo nyt ihan hirveästi ja hyvästit surettaa jo etukäteen, mutta sitten kuitenkin KELATKAA. Kesällä lähteneet ovat nyt parhaillaan suurin osa vaihtomaissaan ja sitä hehkutusta on sydäntä murskaavaa kuunnella, kun itelleenkin nousee niin hirvittävän hallitsematon matkakuume.

En ole käynyt ulkomailla sitten viime vuodenvaihteen, jolloin vietin yhden järisyttävän ihanan viikon Lontoossa. Tänä kesänä ei päästy lähtemään mihinkään, vaikka äiti ehdottelikin Espanjan kärkeä, Andalusiaa. Isä ei kuitenkaan innostunut ja se matka kariutui siihen. Matka Andalusiaan tai ylipäätään Espanjaan olisi ollut aivan täydellinen unelmien täyttymys, sillä viimeksi olin paellan ja härkätaistelujen maassa 10-vuotiaana. No, tulevaisuuden suunntelmiini kuuluu Espanjaan muuttaminen, että ehkä tämä pieni takaisku kestetään.


© Iida

Tulevaisuuden suunnitelmista puheen ollen lukiohan se siellä nurkan takana jo odottelee! Mä oon aivan lost lukiojuttujen kanssa: en tajua kurssivalinnoista hölkäsen pöläystä eikä mulle ole harmainta aavistusta mitä tahdon joskus hamaassa tulevaisuudessa kirjoittaa tai ylipäätään mitä tahdon tehdä. Asiaahan ei yhtään helpota se, että lähden puolessa välissä ekaa vuotta. Periaatteessa kannattaisi nyt syksylle ottaa kaikkia aineita, joista tiedän, että niitä en kirjoita. Silloin se, että unohdan varmasti aivan kaiken vaihtarivuoden aikana, ei haittaisi niin paljon. Mulla vaan ei ole mitään ideaa mitä tahdon kirjoittaa. En vieläkään tiedä edes otanko pitkän vai lyhyen matikan. Olen valinnut pitkän, mutta nyt mieleen jäi kummittelemaan vaihtoehto lyhyestä matikasta. En edes tiedä tarvitsisinko pitkää matikkaa tulevaisuudessa vai olisiko aivan turha veto.


© Iida

Katsoin eilen netistä (ekaa kertaa hehheh) meidän lukion mahdollisia kursseja ja sieltä pomppasivat silmään mm. ranska, saksa, valokuvauskurssi, neljä äikän syventävää/soveltavaa/whatever they are ja Wanhat tietty. Sen lisäksi espanjaa aion vielä jatkaa. En tiedä kannattaisiko mun aloittaa espanja uusiksi, sillä olen unohtanut kaiken aika tehokkaasti tän kesäloman aikana. Sillä lailla saisi ainakin vahvan pohjan.

Tästähän päästäänkin sopivasti hyppäämään kouluvalintoihin sitten Uudessa-Seelannissa. Olen ymmärtänyt, että koulu siellä puolella maailmaa ei ole turhan vaativaa, enkä kyllä koulunkäyntiä lähtenytkään vaihtarivuodelta hakemaan. Silti olisi varmaan ihan fiksua käydä myös jotain kunnon kursseja, jotta saisi edes jotain hyvityksiä taas Suomessa. Jos siellä on mahdollisuuksia lukea espanjaa tai ranskaa, voisin ottaa niitä alkeita varsinkin jos en aloita niitä vielä ykkösellä täällä Suomessa.

Mutta ehkä mä jätän nää löpinäni tähän. Teki vaan hirveästi mieli postata jotain ja viime aikoina on ollut noi lukiojutut päällimmäisenä mielessä, joten purkauduin sitten niistä. Hyvää loppukesää muuten ja nautitaan nyt vielä se hetki kun tätä lomaa kestää! Kohta alkaa koulu ja pakerrus huoh.

Venla

upside down

On tämä blogin päivittely jäänyt vähän viime aikoina, sori siitä. Pikkaisen oli kiireinen tuo toukokuu varsinkin koulun osalta. Nyt on kuitenkin peruskoulu kokonaan takana ja kesälomaa onkin ehtinyt hurahtaa jo viikko! Vähän on sekavat fiilikset: välillä murehdin hirveästi meidän luokkaa, joka oli PARAS, mutta toisaalta olen niin onnellinen, että pääsin taas yhden vaiheen elämässä eteenpäin ja seuraavaksi odottaakin nurkan takana lukio. Toivottavasti pääsen juuri siihen lukioon, johon ensisijaisesti hainkin. Tuloksethan tulevat ylihuomenna. Sitä stressaten.



Jos kuitenkin siirryttäisiin tähän vaihtariasiaan. Englanninkieliset hakulomakkeet tulivat minulle (kuten myös jokaiselle muullekin AFS-vaihtarille) huhtikuun viimeisenä päivänä. Viestissä pyydettiin palauttamaan paperit kuukauden kuluessa niiden saapumisesta. Papereihin kuului siis mm. netissä täytettävät perus rajoituis- & yhteistietolomakkeet, kirje isäntäperheelle, valokuvat sekä liitteeksi skannattavat koulu- ja terveyspaperit ja vanhemien lupa ja lausunto. Täytettävää siis riitti, ja mullehan tuli ihan tajuton kiire noiden kanssa, koska havahduin tekemään niitä vähän myöhässä. Kaikki tiedot lähtivät kuitenkin eilen kunnialla (heheheh kaksi viikkoa myöhässä XD) menemään ja nyt toivotaan parasta. Oikeasti kaikki olivat valmiita määräaikaan mennessä (paitsi koulutiedot, mutta nekin lähtivät vain päivän myöhässä), mutta yksikään tietokone ei suostunut lähettämään tietoja AFS-toimistoon. Eilen sitten lähetin meiliä, että paperit ovat valmiita ja voisivatko he itse käydä ne sieltä noukkimasta, kun ei koneet toimi. Vastaus tuli, että kaikki näytti olevan kunnossa. Ja näin on lomakkeet nyt menneet pienten mutkien kautta ja isäntäperheen metsästys alkaa!!!





Toivon, että mun nätti nassu houkuttelee monia kivoja perheitä tutustumaan mun tietoihin ja iskisin johonkin niin paljon, että ne tahtoisivat juuri mut ja saisin perheen mieluiten ennen koneeseen nousua :D

Tällä hetkellä on vähän vaihtelevat fiilikset koko vaihdosta. Välillä olen niin innoissani etten meinaa housuissani pysyä, mutta toisaalta mulla on ollut koko kevät ja varsinkin toukokuu ja tää alkukesä jotain niin parasta aikaa, että itken jo nyt lähtöä. Vielä vaihtaruus tuntuu kuitenkin ihan omalta jutulta, enkä kadu päätöstäni lähteä. Elän vielä vahvasti siinä uskossa, että siitä tulee elämäni paras vuosi! Yksi innostava tekijä viime aikoina on ollut se, että meille tulee syksyllä kolmeksi viikoksi italialainen vaihtari!!!! Sain äidin suostuteltua pikkuvaihtoon, vaikka olisin itse halunnutkin jonkun pidempi aikaisen vaihtarin. Tääkin on kuitenkin jo aivan mahtia, enkä voi odottaa, että pääsen siltä kyselemään millaista on olla vaihdossa ja ääää!! Alan taas innostua ihan hirveästi, kun ajattelenkin koko asiaa :D